de Mello takataskussa, osa 7
Olisikohan paljasjalkakävely hyvä keino oppia pois joitain turhia kulttuurisen kasvatuksen meihin istuttamia uskomuksia? Voisiko jalkapohjiaan tarkasti kuuntelemalla oppia jotain uutta ihmisenä olemisesta tai ainakin omasta itsestään?
Tällaisia kysymyksiä virisi mielessäni, kun yhdistin äsken lukemani Havahtumisen luvun aiemmin tekemääni päätökseen alkaa tänä kesänä kävellä paljain jaloin. Paljasjalkakävely on ollut määriteltynä villityksenä Keski-Euroopassa jo pari vuosikymmentä, ja Suomessakin siitä on tullut tai on tulossa omanlaisensa ilmiö, jopa kesäinen elämäntapa. Määrittelemättömänä villityksenä paljasjalkakävelyä on harjoitettu aina, ainakin kaupunkiympäristön ulkopuolella ja ainakin lapsuudessa.
Ajattelen, että ihmiskehoon on varastoitunut paljon tietoa ja käytännön viisautta, joka hukkuu nykyään monesta eri lähteestä ryöppyävään ohjeistukseen siitä, miten meidän kuuluu olla ja elää. Sen vuoksi alan kuunnella jalkapohjiani. Teoriat eivät tässä kohtaa auta, vaan jokaisen on käveltävä itse saadakseen selville.
Olen kävellyt vasta yhden pidemmän paljasjalkalenkin soraisella kuntopolulla, muuten sitten olen ollut paljain jaloin rannalla ja kalliolla. Tuon pidemmän lenkin jälkeen jalkapohjat olivat melkoisessa tulessa ja veri kiersi pari päivää todella hyvin. Henkisestä olotilasta päätellen mieleenkin taisi erittyä joitain endorfiineja, joten jalkapohjien akupisteet lienevät hyvin aktivoituneet.
Paljasjalkaisillaan kulkiessaan kannattaa huomioida joitakin käytännön seikkoja, kuten esimerkiksi katsoa tarkkaan, mihin astuu – varsinkin kaupunkiympäristössä. Varmuuden vuoksi on myös suotavaa, että jäykkäkouristusrokotus on voimassa. Paljasjalkakävelyn taustoista ja vaikutuksista kerrotaan mm. Ylen Akuutin jutussa sekä Terveyskirjaston sivulla. Noiden kahden linkin kautta pääsee jo hyvin paljasjalkakävelyn jäljille. Ja googlettamalla löytyy lisää linkkejä. Tuntuu kylläkin pösilöltä, että ihmisiä täytyy opastaa paljain jaloin kävelyssä.
Edellisestä kirjoituksesta olikin jo viikko aikaa. Tähän vaikutti muun muassa se, että pösilö havaitsi itsellään olevan elämää; lisäksi meneillään oleva potkupallokisailu on vienyt aika paljon huomiota. Siihen liittyen pösilö onnitteleekin tällä kertaa kyyttösonni Ahtia siitä, että tämä peittosi HS:n EM-veikkauksessa Arhinmäen ja Paatelaisen. Hyvä Ahti!
pösilön päiväkirja 